Minun tarinani

en oo kyll kirjottanu pitkää aikaa..joten anteeks.. vaikka ei tätä kukaa luekkaan : D mutta joop..  ajattelin tässä nyt kertoa enemmän itsestäni. En oikein tiedä mistä aloittaisin..no varmaankin alusta ja kuvan laadut on nyt huonot..

(anteeks ku tää kuva on väärinpäin.. taistelin 10 minsaa ja sitte luovutin : D)

 tykkäsin esiintyä hirveesti rakastin sitä kun ihmiset taputtivat minulle vaikka heitä olisi ollutkin vain iskä ja äiti.. ensimmäisessä kuvassa olen silloisen parhaan kaverini kanssa baletti tunnilla tykkäsin olla siellä niiin hirveästi ja olin yleensä viimeinen joka lähti tunnilta harjoittelin myös ahkerasti kotonakin kaikkea kivaa mitä opin siellä..se oli mukavaa.. toisessa kuvassa laulan kait iskän synttäreillä siellä oli monta kymmentä ihmistä ensin en meinannut mennä mutta kaikki pitivät siitä mitä tein jotein se alkoi tuntua erittäin mukavalta ja halusin laulaa monta laulua ja tietenkin kaikki halusivat kuulla.. sekin oli mukavaa.. viimeisessä kuvassa laulan tiktakkia hiusmessuilla jimm&jillin vaatteet päällä odotin niiin innoissani tätä hetkeä! ihmisiä oli 3 tuhatta ja tottakai minua vähän pelotti mutta sen jälkeen rakastuin olemaan keskipiste.. se oli mukavaa..

tässä kuvassa olen eskarissa. tykkäsin olla siellä halusin oppia lisää ja minulla oli todella paljonkin kavereita. poikia ja tyttöjä en itse hirveästi pelännyt "poika bakteereja" .. se oli ihan mukavaa..

tässä kuvasa olen ensimmäisellä luokalla.. tykkäsin olla koulussa, tykkäsin matikasta (nyt en todellakaan) koska se oli helppoa, tykkäsin välitunneista pääsin leikkimään ja tykkäsin tehdä läksyjä.. se oli mukavaa

tässä kuvassa olen toisella luokalla..( on muuten harvinaisen ällöttävä kuva :x )  siitä alkoi minun niin sanottu "helvetti".. meidän luokan pojat alkoivat lukuvuoden alussa haukkumaan ja nimittelemään minua ei se ollut niin pahaa mutta silti tuntui pahalta.. kerran juoksin kotiin ja iskä oli kotona ja kerroin hänelle siitä mutta eipä hän tehnyt muuta kuin lohdutti.. yritin olla rohkea ja menin "hyvillä mielin" kouluun.. se ei ollut enää niin mukavaa..

tässä kuvassa olen kolmannella luokalla.. nimittely paheni ja muistan vieläkin kun lukukausi alkoi istuimme luokkaan ja opettaja piirti taululle 4 muurahaista  erittäin pieni, pieni, keskikokoinen ja iso.. yksi poika osoitti taululle ja sanoi sillä aikaa kun opettaja meni jonnekkin että minä olin se isoin muurahainen ja muut erittäin pieniä.. se ei ollut mukavaa..

tässä kuvassa olen nelos luokalla.. nimittely jatkui pahana enkä ollut kertonut siitä kenellekkään.. kaverini kuulivat kyllä mutta luulivat että en välitä.. välitin.. ja erittäin paljonkin.tänä vuonna isäni ja äitini erosivat ja olisikohan se loppuvuodesta kun minusta tuli ns "kovis" yksi vitosella oleva tyttö oli alkanut polttaa ja aloin olemaan hänen kanssaan ja itsekkin aloin polttamaan. viiltelin myös mutta en uskaltanut viiltää hirveän syviä haavoja että ne paranisivat.. se ei todellakaan ollut mukavaa..

tässä kuvassa olin vitos luokalla.. tämä kuva sen takia kun olin silloin kun otettiin luokkakuvat niin kyproksella... mutta nimittely vain jatkui, viiltely ja tupakointi myös säilyi mutta 5 luokan alussa otin ensimmäiset niin sanotut "kännit" varastimme kaupasta siideriä mutta emme jääneet kiinni.. sen lopussa sitten varastelusta alkoi tulla tapa.. mutta viimeisellä kerralla jäin kiinni kaverini kanssa mutta vain minä jouduin poliisin kyytiin..se oli pelottavaa ja niin nöyryyttävää.. kaverinikin varasti mutta vain minä jäin kiinni sain hirveät traumat ja välttelin kaikkia kauppoja koko loppu lukukauden..se oli hirveää..

 tässä kuvassa olin kutos luokalla.. lukukauden alussa itsetuntoni oli niin alhaalla kuin olla ja voi.. muutin eri paikkakunnalle äitini poika-ystävän luokse ja sain 2 ihanaa sisko puolta ja samalla vaihdoin koulun.. minua pelotti ihan hirveästi mennä sinne koska hehän voisivat olla pahempia haukkumaan kuin entiset luokkalaiseni.. mutta onneksi ei! he olivat todella mukavia minulle ja sain heti ensimmäisenä päivänä hyviä kavereita olin niin onnellinen että pääsin sieltä "helvetistä" pois.. mutta ei se itsetuntoni nuossut paljoa.. jotkut uudet luokkalaiseni olivat silti aika rehellisiä joten ainakun itsetuntoni oli ihan hyvä niin se tippui heti alas.. tykkäsin silti olla enemmän uudessa koulussa koska sain olla vapaampi ja enemmän oma itseni ja olin lopettanut polttamisen.. mutta siihen meni aikaa ennen kuin löysin taas oman itseni.. se oli kivempaa mutta ei silti mukavaa..

tässä kuvassa olin seiska luokalla.. olin ystävystynyt monen ihmisen kanssa niin hyvin kuin vuodessa ja puolessa vuodessa pystyy  sain jopa 2 parasta kaveriakin se oli mahtavaa! mutta en tykännyt asua niin metsän keskellä.. nimittely oli loppunut kokonaan. olin innoissani että saan nauttia vielä 8 ja 9 luokat näiden ihanien ihmisten kanssa! .. mutta muutimme takaisin siihen paikka kuntaan missä olin asunut pienestä lähtien.. minua pelotti niin hirveästi että oma pieni helvettini alkaisi uudestaan.. äitini sanoi että voisin olla lukukauden loppuun siellä ja vaihtaa vasta koulua 8 luokalle.. mutta tiesin että äitillä ei olisi varaa maksaa niin pitkiä bussi matkoja joten päätin olla rohkea vaikka minua pelotti.. maaliskuussa viimeisenä päivänäni siinä koulussa sain kuulla että minua ei ollut hyväksytty siihen kouluun jossa oli entisiä hyviä kavereita ja niitä jotka kiusasivat minua.. olin ensinksi niiin helpottunut mutta myös pettynyt.. siinä uudessa tulevassa koulussa ei olisi ketään ketä tuntisin.. minua pelotti todella paljon.. hiihtoloman jälkeen menin kouluun.. ensimmäinen päivä oli hirveä! opo näytti missä minun loksa olisi ja esitteli vähän paikkoja.. ihan kaikki oppilaat keittenkä ohi menin tuojottivat ja kun olin käymässä loksalla ensimmäisen tunnin jälkeen kuulin kuinka kaikki supattelivat " kuka tuo on? miksi se on täällä?" mutta ne eivät kuulostaneet vihaisilta tai inhottavilta vain uteliailta.. se ei ollut niin mukavaa..

tämä kuva on otettu tällä viikolla ja olen ollut koulussa noin  kuukauden enkä ole saanut paljoa kavereita vaihdoin ensimmäisen viikon perjanantaina luokkaa.. sain heti uudessa luokassa kavereita ja olin iloisempi  mutta sitten tuli ongelmia ja itsetuntoni painui alemmas..